Yksin kuljen autiolla tiellä
halki aavan seudun sumuisen.
Yö on vai tiiljaisina siellä,
tähdet tuikkivat vain toisilleen.
Öinen taivas tumman kaaren lailla,
tietotien on sinin noistollan.
Miksi nieleni on rauha vailla,
elononnea koodotan?
Elononnea koodotan.
Mitä toivon enää elämältä,
mua mennyt ei voi lohduttaa.
Etsin rauhaa,
että voisin täältä unhoituksen uneen uinohtaa.
Unhoituksen uneen uinohtaa.
Vaan ei haudan syli kylmä hiljainen
milloinkaan mua luokseen houkuttais.
Uinuisin vain rintarauhaa huokuen,
uutta voimaa sydämeni sais.
Uutta voimaa sydämeni sais.
Öin ja päivin ellä näänen soisin,
lemmen laulun mulle laulavan.
Toivon,
että nukkuessa voisin aina kuulla ammen huuminaan.
elät