Se baari oli pieni, sitä ulos lennettiin,
väsystä meidän sentään vielä ei lähdetty.
Kari huusi yli töitä, sattui niivusii.
Me mentiin hotelliin,
se oli siestä aika,
jengit vetti tuutin lullakupoliin.
Me otettiin se auto ja kassarullattiin.
Ruppästi rantapana-auto,
radiosta soi jonkun korkokenkän hopo,
baila baila tummelmoin.
Mulla oli tekila ja raakabanani.
No just, joo just, raakabanani.
Mä istuin siinä letukassa niinku joku shamaani.
Tero ajoilu ja jumalauta mulla säteili.
Mein pehmit pehmit tää on mahtavaa.
Honi honi honi, kuukka ratkeaa.
Rakka tai rento, aina rakka pamahtaa.
Mä en jälkikäteen mieti kuinka siitä selvittiin.
Kaupungista toisesta saata kiirettiin.
Rositasta eetteriin kaikki nautittiin.
No just, joo just, näin me edettiin.
No just, joo just, näin me edettiin.
No just, joo just, näin me edettiin.
Se oli sunnutonta aikaa ja meillä oli tehtävää.
Kun oli nähnyt kaiken oli vielä nähtävää.
No joo, mikä siinä?
Viistat vai ta pitkäks vaan.
No joo, mikä siinä?
Me otetaan ja annetaan.
No sitä varten odotetaan, pistäkaa lukku karoon.
No joo,
mikä siinä?
Viistat vai ta pitkäks vaan.
No joo,
mikä siinä?
Me otetaan ja annetaan.
No sitä varten odotetaan, pistäkaa lukku karoon.
Joo joo joo, siis mä oon.
OOOH!
Ei se ole huono.
Ei se ole huono.