Kaiken rakkautein sait
ja sun vuokses elin vain.
Nyt kuun huudan tyhjyyteen,
on paha uskoa, tuo kaikki ohi on.
Helppoa ei kuulla oo, kun sanot näin,
en rakasta sua enää.
Sä lähtit kevään ennenkin,
se sattui niin ja yhteen palattiin.
Ei hellää tapaa olekaan,
kun jätät minut uudestaan, mä melkeen.
Sä sympatiaa mulla suot,
vaan kyyneleni yksin luo.
Se sattuu niin, en tiedä mitä teen.
Kaiken rakkautein sait
ja sinun kanssas vain,
mä jaloin maailman hain.
Helppoa ei kuulla oo, kun sanot näin,
en rakasta sua enää.
Ja katsot anteeks pyydelleen,
jo lähde kestää nyt enää hetkiseen.
Ei hellää tapaa olekaan,
kun jätät minut uudestaan, mä melkeen.
Jos paljon yhä toivonkin,
se turha on jo tietenkin.
Se sattuu niin,
en tiedä mitä teen.
Häipyy askeleesi pois,
on pakko uskoa,
muuttuu kaikki ohi pois.

en tiedä mitä teen.
Ja katsot anteeks pyydelleen,
mä jaloin maailman hain.
Ja katsot anteeks pyydelleen,
on pakko uskoa,
muuttuu kaikki ohi pois.
Ja katsot anteeks pyydelleen,
on pakko uskoa,
muuttuu kaikki ohi pois.