Kuulen kuiskauksen,
kun ohi kävelen.
Se osoittelee mua ja luulee, etten mitään nää.
Se muolta piti tai,
et sen kaikki kuulla sai.
Me erottiin ja enää leikitty ei ystävää.
Sä jälkeen tahdoit viestiin jättää,
ettei tehnyt kipeää.
Se ainoa menettää.
Ja nyt kaikki tietää sen,
että oon sun entinen.
Silti sisälläni vielä
jotain palaa.
Enää en oo ihminen,
olen vain sun entinen,
jota käynyt työrakkautta salaa.
Puheenaihe kaupungin
on tää juttu varmaankin.
Mutta miksi vaan se toinen puoli tästä kerrotaan?
On sama minne men,
sattuu sydämeen,
kun kaikki alta kertomasi valheet pullassaan.
Sä
jälkeen tahdoit viestiin jättää,
et sulla hyvin on,
vain mä oon onneton.
Ja nyt kaikki tietää sen,
että oon sun entinen.
Silti sisälläni vielä jotain palaa.