Kun äiti
Hän palaa, kuten aina rakkauden ratsumustana.
Koko perhe on paikalla, palutaan kun juhlitaan.
Hän mulle taas lauluja laulaa, joita niin rakastan.
Sitä tarvitsee niin lauluja.
Koska lapsuus on niin kaukana.
Kun veli tulee takaisin, isän on mies onnellisin.
Kun veljeni palaa, varsinkin minä olen onnellinen niin.
Hän tulee vankilasta periaatteessa.
Teidensä kanssa hän tulee ja koko porukka on vastassa laiturilla.
Hän mulle kertoo tarinoita, joita rakastan niin.
Sitä tarvitsee niin tarinoita, koska lapsuus on niin kaukana.
Kun sisko tulee takaisin, isän on mies onnellisin.
Kun äidin tyttö tulee kotiin, olen onnellinen minäkin.
Hän tulee Pariisista ihanan prinssinsä kanssa.
Hän tulee ja koko ihana perhe tervehtii.
Kyynelsin hymynsä saan takaisin, hymyn jota rakastin niin.
Kaipaan niin hymykuoppia, koska lapsuus on niin kaukana.
Kun isä tuli kotiin, oli tyytyväinen niin.
Kun se tuli huutaen kotiin, mutta isä tuli.
Isä tuli kuitenkin, se tuli kapakasta ratsunaan.
Mieli niin musta, tuli kotiin humalassa.
Tuli kuha, kui kuha huvitti.
Mulle kaatoi murheita, murheita joita ei.
Aina jaksa, murheita täytyy, kai vain jaksaa.
Kun on kaksikymmentä vuotta.
Jos äiti menisi kotiin, isä olisi mies onnellisin.
Jos äiti menisi kotiin, mies onnellinen olisi.
Minäkin.
Minäkin.