Kun luonto viimein herää henkiin,
jälkeen talven pakkasen,
on aika uuden valoisuuden ja päivän pitkän keväisen.
Mä jälleen tunnen koivun tuoksun,
jää säteet päivän iholleen,
näin talviunestain kun toivun,
vangitsen hetken jokaisen.
Kesäaika kaipaa tai jokaisen,
saa uuden luonnon ihminen.
Kesäaika kaipaa tää
kansa pohjoinen, ja kaipaa suviöiden valoiseen.
Ken lomaa kesäkuussa viettää,
saa hyttysetkin seurakseen.
Ja kukkuu käki,
kun valvoo väki
juhannuksen
juhlaa taikoineen.
Voi uinti helpeen heinän poistaa,
ja vilun sauna karkoittaa,
kun
elokuussa lyhryt loistaa.
Me rapuilta istutaan.
Kesäaika kaipaa tai jokainen,
saa uuden
luonnon ihminen.
Kesäaika kaipaa tää
kansa pohjoinen,
ja kaipaa suviöiden valoisten.
Kesäaika kaipaa tai jokainen,
saa uuden luonnon ihminen.
Kesäaika kaipaa tää
kansa pohjoinen, ja kaipaa suviöiden valoisten.
On aika kesän kauniin lämpöiseen.