Tuulia, tytt haistelee ja miettii, miss tn loput lievuu? Tuuliaan, hn maistelee ja lhtee, sinne miss kiehuu. Hn tahoo taas ottaa kaiken, hn ottaa sen vaikka salaa. Hn vaatii lmp, mutta ei halaa. Hn el nukke kodissa joka palaa. Vedet virtailee, suuret vedet ne virtailee. Siell miss on syv hiljaisuus. Vedet virtailee, toiset sen kuulee. Sin huhutat nen sen oma paulus. Taakseen, tytt jtt, ihmiset niin kuin esineet. Omaksi maakseen, ei hn nime mitn. On vain paikkoja joihin jotkut on tesineet. Hn tahtoo palan gloriaa, jota kuuluis uudet jtt. Ja kerhoihin se hnen lenntt. Voisipa tyhjyyden tunteen seltt. Vedet virtailee, suuret vedet ne virtailee. Siell miss on syv hiljaisuus. Vedet virtailee, toiset sen kuulee. Sin huhutat nen sen oma paulus. Vedet virtailee, makeat vainingit suutelee. Siell miss rakkaus kulkee. Vedet virtailee, ja kuivuuteen puolee. Se joka silt ovens sulkee. Vedet virtailee, suuret vedet ne virtailee. Siell miss on syv hiljaisuus. Vedet virtailee, toiset sen kuulee. Sin huhutat nen sen oma paulus. Vedet virtailee, makeat vainingit suutelee. Siell miss rakkaus kulkee. Vedet virtailee, ja kuivuuteen puolee. Se joka silt ovens sulkee.