Hetki toisen jälkeen
ta kerron sinunkin,
lausuen näitä itsestäänselvyyksi.
Monet silmät katsoo,
kyselen meiltä miks
aamut tulivat iltoja viisaammiks.
Onko huomisaamu menetetty tilaisuus,
kun kipinä
sammuu jää sovinnaisuus?
Jos sanat vetiä, jos säneet, niin ne vetyy.
Ennen kuin tulpikano kiihtyy.
Jos sanat vetiä,
jos sä jääd, niin jäämyy.
Ennen kuin yöhön aamuun tehtiin nyt.
Sä vihreä tyystä viisatovelteekki vois
päättää muuallesta siin mikä oikein ois.
Et halua sää teet,
halua jää hyväisiin,
mut yks tärä soikkuu oveni vasakiin.
Sä tiedät mitä halut, mut en tiedä mitä teet.
Sä joissain huutaan suuri periaatteet.
Joil joil maa, jota pitää viisajaakaan.
Jos sanat vetiä, jos säneet, niin ne vetyy.
Ennen kuin tulpikano kiihtyy.
Jos sanat vetiä, jos sä jääd, niin jäämyy.
Ennen kuin yöhön aamuun tehtiin nyt.
Vatson sulaa silmiin,
näin ihminen tyhjyy.
Taivaan sanojat, punajaan sipaistuja.
Miksi pelkään tätä hellää hävärää?
Miksi etsit kimiä sille mitä et nää?
Joka karannut hetki on liikaa.
On liikaa jokainen jos.
Jos ja jos,
kuin adios.
Jos sanat vetiä, jos säneet, niin ne vetyy.
Ennen kuin tulpikano kiihtyy.
Jos sanat vetiä, jos sä jääd, niin jäämyy.
Ennen kuin yöhön aamuun tehtiin nyt.
Jos sanat vetiä, jos säneet, niin ne vetyy.
Ennen kuin tulpikano kiihtyy.
Jos sanat vetiä, jos sä jääd, niin jäämyy.
Ennen kuin yöhön aamuun tehtiin nyt.